Oi jumalallinen Mestari, suo etten niin kovin yrittäisi olla lohdutettu, sen sijaan että itse lohduttaisin.
Olla ymmärretty, sen sijaan että ymmärtäisin.
Olla rakastettu, sen sijaan että rakastaisin.
Sillä antaessamme me saamme ja antaessamme anteeksi meille annetaan anteeksi.
-Franciscus Assisialinen
‘Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.’
Nooh. Hienosti sanottu, mutta kun asialla on se toinen puoli. Moni kristitty ajautuu sellaisteen kiertoon, jossa annetaan koko ajan eikä osata ottaa ollenkaan vastaan. Ja kun tätä tarpeeksi tapahtuu, ihminen ei enää osaa ottaa edes Jumalan armoa vastaan.
Joten varovasti sen antamisen ja vastaanottamisen suhteen kanssa. Kannattaa välillä osata vaan vetäytyä antamisesta ja vaan vastaanottaa. Jumala antaa mielellään, ketään soimaamatta.
Kiitos kommentistasi! Aivan totta mitä sanoit. Harmillista, että me ihmiset usein menemme äärilaidasta toiseen. Toisaalta tämä on myös luonneasia. Jotkut antavat kaikkensa, toiset eivät mitään. Etsitään sitä kultaista keskitietä myös tässä asiassa ja levätään Herrassa!